Jatkanpas Rakkaimmat muistot-postausta, kun mitään muutakaan kirjoitettavaa ei ole.
Btw, mitä mieltä olette uudesta ulkoasusta? Rakentavaa kritiikkiä saa ja pitääkin esittää! Tuossa yläpuolella onkin pienimuotoinen galluppi muutamalla vastausvaihtoehdolla. Mikäli vastaat "ei toimi oikein", niin pyydän että kommentoit ja kerrot missä on vika. :-)
Mutta nyt siis Rakkaimpien muistojen Hevoset & muut eläimet-osa. Jouduin jakamaan tämän postauksen vielä kolmeen eri osaan, koska kuvia on ihan hirveesti, enkä millään jaksa kaikkia ladata samalla kertaa...
lämminveriruuna P.G. Winston (s. 1995, i. Duran Hanover, vs. 43 682e)
suomenhevosruuna Jellee (s. 2003, i. Väri-Suikku)
suomenhevosruuna Tuplan Tiikeri (s. 2003, i. Väri-Suikku)
konik-ruuna Mudir
Tiedättekö, miten ihanaa on keittää aamukahvit ja istahtaa kuistille, kun ulkona tuoksuu vastaleikattu ruoho ja näköpiirissä on iso lauma elämästään nauttivia hevosia? No, minä tiedän.
lämminveriruuna Heavens Rain (s. 1993, i. Little Devil, vs. 12 003e)
Vuokrasin kesän 2006 aivan mahtavaa lämppäriruunaa, Repa nimeltään. Poitsua ratsastelin 2-3 kertaa viikossa, lähinnä pellolla humputellen ja maastoillen.
Voin kertoa, että Repaa ystävällisempää ja rauhallisempaa hevosta saa etsiä, vaikka ukkelistakin löytyi toisinaan se kuuluisa "kaasu hirttää kiinni"-vaihe..
Repa asustelee nykyään mun tutun omistuksessa Artjärvellä.
lämminveritamma Highest Jewel (s. 1998, i. Highest Glory)
Toimin Jeven hoitajana vuodet 2004-2005, myös 2006 epäsäännöllisen säännöllisesti, kunnes tamma myytiin pois.
Oon aina ollut sitä mieltä, että hevosesta pitää löytyä luonnetta.. Nykyään olisin tyytynyt vähän rauhallisempaankin kaveriin!
Kuten jokaisella ihmisellä ja hevosella, siltä löytyi paljon erilaisia päiviä. Välillä kaikki oli kamalaa ja pelottavaa, mutta hetken kuluttua mikään ei enää ollutkaan jännää ja tamma sai palata päiväuniensa pariin.
Jeven kanssa sain touhuta vapaasti ja pitää sitä, kuin omaa hevosta. Hikeä ja kyyneleitä vuodatettiin paljon, kun painittiin johtajuus-juttujen parissa.
Ensimmäiset nurin ratsastukset koin tämän hevosen seurassa, kun tammalla oli paha tapa kompastua omiin jalkoihinsa kävellessään..
tilastohevostamma Helmi (s. 1997, om. KT-talli)
Helmi oli hoitohevoseni vuonna 2006 KT-tallin leirillä.
Tämän tamman kanssa väännettiin hiki päässä koulua pölisevällä kentällä, lönkyteltiin maastossa pitkän hevosletkan perässä ja ylitettiinpä jopa omaan silmään järkyttävän isoja esteitäkin!
Helmin ansiosta estekammoni lähti laantumaan päin, kunnes päädyin suomenhevostamma Lyylin selkään, mikä onkin jo oma juttunsa...
torinhevosruuna Aron SOV (s. 1990, i. Angel)
Arska on syy siihen, miksi rakastan isoja ja muhkeita torinhevosia.
Nuoruudessaan papparainen on hypännyt isojakin esteratoja, mutta minulla se toimitti lähinnä kouluratsun ja arvokkaan opetusmestarin tehtäviä vuonna 2006.
Arska on maailman kiltein ja rauhallisin hevonen, jonka kanssa touhuamalla opin paljon uutta hevosen sielunelämästä.
Seuraavassa osassa mm. syy järkyttävään estekammooni, urhea kilpahevoseni sekä vauhdikas lämminveriratsu, jonka kanssa tuli koettua ratsastuksen monet puolet.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti